Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet

								

paimenet olla pirteitä erotellessaan ja katsoessaan, ettei väkevämpi
saanut heikompaa pahasti puskea. Myös joku huonosti hoidettu lehmä
nääntyi pehmeään letkuun tahi noroon, ja se oli siitä autettava.
Semmoisessa tapauksessa saivat emännät heittää makeat puheensa
ja rientää avuksi. Hyvin nololta näytti se emäntä, jonka lehmä
liejuun vääntyi (nääntyi). Hän tavallisesti syytti toisia naisia
huolimattomiksi karjan hoitajiksi jne.
Lammaspaimenilla oli vieläkin suurempi puuha kuin lehmäpaimenilla;
sillä vuonat kun eksyivät emistänsä ja rupesivat hätäisesti
juoksentelemaan ja määkymään, niin paimenet koettelivat niitä
johdattaa emiensä luokse. Tiettävästi emälampaat, joilta vuonat
olivat haihtuneet, koettivat kaihoansa määkimisellä ilmoittaa, ja
sillä tavoin syntyi semmoinen musiikki, jota sen kuullut ei voi
koskaan unhottaa. Se vielä lisäsi paimenille puuhaa, kun oli paljon
yhdennäköisiä ja yhdenkokoisia vuonia, joita oli vaikea, jopa
mahdotonkin toisistaan erottaa. Muutamat olivat varmuuden vuoksi
ripustaneet erinäköisiä nauhoja vuonien kaulaan, joten he helposti
tunsivat omansa.
Iltapuolella kun karja ajettiin kotiin, lammaspaimenilla oli taasen
suuri puuha saadessaan erilleen kukin omat lampaansa. Kun oli päästy
kotiin ja korjattu eläimet navettaan, emäntä otti vettä kappaan,
kutsui paimenet luokseen, pani kolme kertaa ensin lehmäpaimenille
vettä päähän ja lausui:



    Lehmä alas lypsämään,

    paimen ylös kasvamaan,
ja sitten samaten lammaspaimenille vettä päähän pannessaan hän lausui:



    Villa alas virumaan,

    paimen ylös kasvamaan.
Kyntömiehet tultuaan pihalle ajoivat hevosensa tuvan rappusten eteen.
Emäntä meni vastaan kapallinen vettä kädessä, ripsi vedellä ensin
isännän hevosineen ja sitten toiset miehet ja hevoset vuoronsa perään
kunkin kolme kertaa ja lausui:



    Kasvakoon kaura,

    onnistukoon ohra,

    menestykööt miehet,

    ja vauristukoot varsat!
Kun miehet olivat hevosensa korjanneet talliin ja läksivät tupaan
tulemaan, niin nuori väki -- pitämättä lukua siitä, että emäntä oli
jo kyntäjät kastellut -- meni kyntömiehiä vastaan vesikapat kädessä
ja viskata roikkasi vettä kyntäjäin korville, niin että he usein
läpimärkinä pääsivät tupaan. Niitä kyntäjiä, jotka eivät mieltuten
(mielellään) antaneet itseään kastella, ajettiin perästä siksi,
kunnes heidät saatiin kastelluksi. Siinä oli juoksua, naurua ja
leikkiä kauaksi aikaa. Sittemmin syödessä päivällistä, joka usein
toimitti iltasen veron, samaten kuin myöhempään saunaa kylpiessä,
puheltiin päivän tapauksista. Usein vielä perästäkin päin muisteltiin
touonalkajaisia.

Keväthommat

    Sisältö: Tavalliset kevättyöt. Sammakko onnen ennustajana. Käen

    kukunta nainta- ja ikävuosien ennustajana. Rippikoulu. Rukous

    hyvän sulhasen saamiseksi. Kasken teko.