Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet

								

Toiset miehet istahtivat tupakoimaan sillä aikaa, kun isäntä meni
kylvämään. Isäntä pani siemensäkistä kauroja kylvösäkkiin, otti säkin
olallensa, nosti hattunsa seipään nenään ja ripsi ensin siemeniä
itäänpäin, sitten etelään, länteen ja vihdoin pohjoiseen sanoen
viskatessaan:



    Itätuuli kesän tuopi,

    kesä siemenen sirottaa,

    etelä elohon saattaa,

    kaiken kasvun kasvattaapi.

    Länsi lämpimän lähettää,

    lämpimä terän tekeepi,

    pohjoinen pahurin poika!

    pysy kylmässä kylässä

    kekriin asti keikkumatta.
Sitten isäntä alkoi kylvää ja nuorin kyntäjä sai käydä hänen
rinnallansa ja pistellä sikkeloa. Kylväissään lausui isäntä:



    Minä kylvän kyyhättelen

    Luojan sormien lomitse,

    käden kautta kaikkivallan

    tälle maalle kasvavalle,

    aholle ylenevälle.



    Akka mantereen alainen,

    manun eukko, maan emäntä!

    Pane nyt turve tunkemahan,

    maa väkevä vääntämähän;

    eip on maa väkeä puutu,

    eikä nurmi einehiä

    sinä ilmoisna ikänä,

    kuuna kullan valkeana,

    kun lie armon antajista

    lupa eineitten emistä.



    Nouse maa makoamasta,

    Luojan nurmi nukkumasta!

    Pane korret korttumahan

    sekä varret varttumahan:

    tuhansin neniä nosta,

    saoin haaroja hajota

    kynnöstäni, kylvöstäni,

    varsin vaivani näöstä!



    Oi Ukko ylijumala,

    tahi taatto taivahinen,

    vallan pilvissä pitäjä,

    hattarojen hallitsija!

    Pidä pilvissä käräjät,

    sätehissä neuvot selvät:

    laadipa utuinen ilma,

    sumuilma suunnittele;

    idätä idästä pilvi,

    länkä lännestä lähetä,

    nosta lonka luotehesta,

    etelästä ennättele:

    vihmo vettä taivosesta,

    mettä pilvistä pirota

    teoksille tehtäville,

    panoksille pantaville,

    orahille nouseville,

    touoille tohiseville!
Kun isäntä oli halmeen yli päässyt ja kylväen tullut takaisin, niin
alkoivat kyntäjät ajaa peräkkäin: ensimmäinen aidan vierusta myöten,
toinen sen perästä, sitten kolmas jne. Kun kolme kertaa oli ympäri
käyty ja tultu samaan paikkaan, josta lähdettiin, niin istahdettiin
tupakoimaan ja viinaa maistelemaan. Sitten jatkettiin työtä
keski-iltoihin asti, jolloin mentiin kotiin.
Kyntäjäin lähdettyä kotoa otti emäntä tuuran, taltan ja kirveen,
jotka hän kätki läävän kynnyksen viereen lantaan. Sitten hän otti
viikatteen, sirpin ja kassaran, sitoi ne yhteen ja ripusti läävän
oven kamanaan.
Kun paimenet ja emännät olivat pukeutuneet, vei emäntä rahin,
asetti sen läävän kynnykselle sillä tavoin että rahin jalat tulivat
läävän sisä- ja toiset ulkopuolelle pihtipuolista vasten. Sitten
emäntä nousi rahille seisomaan, asetti selkänsä pihtipieltä vasten
ja nosti toisen jalkansa niin liki yläkamanaa että siitä alaitse
lehmät mahtuivat. Emännän käly päästi lehmät kytkyestä yhden toisensa